Etsi
  • Duo Lehtinen & Lipasti

Shamaani uskoo Väinämöiseen

Turun vieressä sijaitsevan Liedon Vanhalinnan alueella on ollut asutusta jo pronssikaudella. Sieltä on löydetty kuoppakoristeltua, naarmupintaista keramiikkaa ja kiiltäväpintaisia maljoja jotka muistuttavat pronssikauden elämästä. Liedon vuorella on ollut hyvät edellytykset Linnavuoren perustamiseen, sillä jyrkät rinteet auttoivat puolustautumaan - ainoa polku vuoren huipulle johti koillisesta.


Eräässä saviastian palassa on havaittu vehnänjyvän jälki

Linnavuori oli jo pronssikaudella osa mantereen niemeä ja vuoren päällä oleva harjanne houkutteli rakentamaan hirsisiä ja muurattuja mökkejä. Samalla sieltä pystyi puolustautumaan esimerkiksi kaatamalla kuumaa tervaa hyökkääjän päälle. Tosin pronssikaudella Liedossa on arveltu olevan turvallisempaa, sillä asumukseen viittaavia jäännöksiä on löydetty myös rannikon avoimilta paikoilta. Eräässä saviastian palasessa on havaittu vehnänjyvän jälki, jonka perusteella tiedetään maanviljelyn kuuluneen elinkeinoihin jo ammoisilta ajoilta asti. Paikalta on löydetty myös kivisiä uurrenuijia, joita saatettiin käyttää pronssikaudella hylkeenpyynnissä.


siellä on saattanut olla linnantapainen vielä pystyssä

Kauanko linnassa sitten asuttiin? Viimeinen asumisen vaihe näyttäisi sijoittuvan keskiajalle (1100-1200-luvulle), jolloin linna oli aktiivisessa käytössä. Vielä vuoden 1483 asiakirjoissa mainitaan piispan vaihtaneen asuintilaansa Liedossa. Asiakirjoissa "vanhan linnan luona" - voidaan päätellä piispan muuttaneen linnan lähelle - eli siellä on saattanut olla linnantapainen vieläkin pystyssä. Miksi siellä sitten asuttiin keskiajalla niin pitkään? Jalmari Jaakkola on selittänyt asiaa Björkö-Birkalla - eli viikinkien huomattavalla kauppapaikalla Ruotsissa, joka poltettiin vuoden 970 aikoihin sotaretken yhteydessä. Birkan intressinä oli hankkia turkiksia Suomesta, mutta kun kaupankäynti Birkassa tyrehtyi niin ryöstöretket saattoivat taas alkaa.




Hjalmar Appelfren-Kivalo teki Vanhalinnan ensimmäiset arkeologiset tutkimukset 1880-luvulla ja Juhani Rinne perusteellisemmat kaivaukset 1908-09. Kolmannet aloitettiin uusien omistajien Mauno ja Ester Wanhalinnan aloitteesta, joita Risto Laine kuvaileetodellisiksi shamaaneiksi. Mauno paneutui intohimoisesti muinaistutkimukseen ja ajatteli, että suomalainen kulttuuri on syntynyt ilman vieraan maan vaikutusta. Kalevala sijaitsi hänen mukaansa Varsinais-Suomessa ja Väinämöinen oli tietenkin asunut Vanhalinnassa. Ihan järkevästi ajateltu?


"ei tääl koska ennenkä ol mittän semmossi ollu"

Mauno ja Ester lahjoittivat Vanhalinnan kartanon Turun Yliopistolle vuonna 1956, jotta arkeologisia kaivauksia jatkettaisiin ja kotimuseo säilyisi. Mauno intendenttinä ei kuitenkaan sallinut tehdä uudistuksia kartanoon: "ei tääl koska ennenkä ol mittän semmossi ollu", mikä tietenkin hidasti museon kehitystä.



160 kilometrin matkaa Turusta Hämeenlinnaan on aikanaan taitettu hevosilla tai jalan ja sen kautta sisämaahan on kuljetettu aseita, koruja, metallia sekä suolaa ja vastavuoroisesti rannikolle turkiksia sekä lääkkeenä käytettyä haustetta - Hämeen härkätie Vanhalinna sijaitsee historiallisen Hämeen Härkätien varrella, joka on siitä kohtaa nykyään soratie. Eipä uskoisi, että Härkätie on kaikista vanhin tie sillä seudulla. Sen kerrotaan syntyneen jo 600-800 -luvulla ja sen varrella on myös pieni Kuninkaanlähde, joka toimi Kustaa Vaasan hevosten juottopaikkana.

"Härkätie on mukavaa vaihtelua moottori- ja pikateille. On kurveja ja hienoja maisemia" - Moottoripyöräilijä Turusta Pst! Vanhalinnassa on nykyään myös Pakohuone, jossa yritetään ratkaista Kultaisen Joutsenen arvoitusta. Peliin liittyy tositarina Joutsenten veljesten kultalöydöistä Alaskassa, jotka he lopulta lahjoittivat Turun yliopistolle. Pakohuone soveltuu parhaiten 2-5 henkilölle.




#visitlieto #vanhalinna #musiikki #hämeenhärkätie #opas #kohteessa #viulisti #kamarimusiikki

4 katselukertaa
 

KOHTEESSA-KONSERTTISARJA

©2020 by Duo Lehtinen & Lipasti, logos by Shanggraphics, Photos of Duo Lehtinen&Lipasti by Pianovilho